I'm back, olen selkä!

Olipa taas hauska vitsi... :D

Nojoo, enpä onneks tän pidempää taukoa näköjään tarvinnut ja tällä välillä on tullut uusi lukijakin! Tervetuloa :)

Mulla on siis koko syksy oikeastaan ollut yhtä sekamelskaa lähinnä painojuttujen kanssa ja oon ollut niiden asioiden takia myös hieman masentunut. Jotenkin vain todella ärsyttävää kun muut asiat menee hyvin, niin sitten yksi asia menee päin persettä..

Heinäkuusta lähtien olen siis lihonut yhteensä 7 kg, ja on todella masentavaa kun ei tiedä varmaksi mistä se johtuu. Toki kesällä juoksin enkä käynyt salilla, eikä se syöminenkään ollut niin mallikasta. Mulla vaihdettiin ehkäisy pillereistä renkaaseen. Siitäkin tuli kaikkia inhottavia sivuvaikutuksia. Kilpparijutut tuntu olevan heinäkuussa ok, mut ilmeisesti sitten ei ollutkaan.. Kävin tuossa pari viikkoa sitten labrassa sekä lääkärillä, olin mennyt ylitoiminnan puolelle.. Nyt annos laskettiin samaan, kun se kesällä oli.. Hormonaalinen ehkäisy on jätetty nyt pois, koska en halua tunkea enää hormoneja kroppaan. Lisäksi ne rasittaa luontoakin. Olenhan nykyään tällainen hippi :D Ajattelin tuosta hormonaalisen ehkäisyn jättämisestä kirjoitella sitten kun aikaa on hieman kulunut. Nyt vasta vähän päälle kuukausi ilman niin ei oikein vielä voi mitään sanoa.. Varsinkin kun niillä hormoneilla oli yli 10 vuotta yhteen putkeen! Kuvottaakin ajatus...

Käytiin miehen kanssa taas Inbodyssä, muistatteko kun hehkutin toukokuun tuloksia? Tulin itse siihen lopputulokseen, että ne toukokuun mittaukset olivat vähän turhankin kauniit. Vertailin tätä uusinta mittausta sitten viime vuoden lokakuussa tehtyyn. Olihan sitä lihastakin tullut 1.9kg lisää jos noihin nyt voi yhtään luottaa. Mut oli sit tosiaan sitä kaikkea muutakin >:(

Nyt on siis taas aika alkaa tehdä asioille jotain. Aluksi tavoite on päästä samaan kuntoon jossa olin toukokuussa. Eli kohtuu timmi, vaikka itse sanonkin. Sen jälkeen mietitään uudelleen. Mutta siihenkin on matkaa se 7 kiloa ja montakymmentä senttiä (jos kaikki mittauskohdat lasketaan yhteen), lisätään siihen vielä tää vajaatoiminta ni hommia saa tehdä kyllä ja urakalla!

Mulla on taas uusi saliohjelma, aika samankaltainen kuin vanha, toistot edelleen melkein kaikissa 3x8

Boxikyykky tai sumo
Mave
Penkkipunnerrus tai vinopenkki
Alatalja tai kevennetty leuka
Vipunostot taakse
Hauis scott tai taljassa
Vatsat nostoilla lisäpainoilla (nilkkapainot yht 2kg)
Selkä pyöristys-suoristus
Lankku 3xmax

vaihtoehdot mulla on sen takia, kun käyn kahdella eri salilla ja esim. toisessa ei ole scott penkkiä kuin siinä laitteessa :/ tosi outoa, koska kyseisellä salilla on kyllä mutkatanko ja sen yhteydessä YLEENSÄ on myös se scott penkki mutta tuolla ei.. :D Pitikin laittaa siitä palautetta, muistaisinkohan tänään. 

Olen tässä myös jo suunnitellut oman sisäpyöräilyohjelman (kesto 50min, taso 2) ja käynyt sen polkaisemassa. Hyvältä tuntui :) Nyt vaan odotellaan, että koska saan mennä pitämään näytetunnin :D

Mut nyt alkaa tää teksti taas rönsyilee, joten palataan asioille. Mä lähden salille :)

ps. laittakaahan tulemaan kaikkia ihania salaattiohjeita!!

Pikapäivitys

Noniin fyssarilla käyty jo ajat sitten ja tosiaan keskivartalon jumppaa sieltä tärähti :D Nyt olen ottanut ne saliohjelmaani mukaan ja muutenkin ohjelmasta lähti kokonaan muutama liike pois koska mun selällä ei voi niitä tehdä. Mulla on siis selässä sellanen "rakenteellinen" vika, eli kun vaikka taivuttaa sivulle, ei selkä kaarru koko rangalta vaan taittuu yhden nikaman kohdalta jonka vuoksi toi selkäkin oli kipeä. Ja on muuten kuulemma sukuvika.. :D Varmaan pahinta mitä mä sille aiheutin salilla oli kylkien tekeminen 20 kg painolla just tolla sivutaivutuksella! :S Mutta enää en saa sitä tehdä. Lisäks rintarangan liikkuvuus on aika huono, mutta siihen en oikein saanut mitään ohjetta.. Ehkä fysioterapeutti ajatteli että tärkeämpiä ovat nyt noi vatsalihakset.

Tosiaan se mun löytämä Kisu tuli meille mutta noi kolme ei tuu vieläkään toimeen.. Yritetään tässä nyt vähän eri tavalla sopeuttaa niitä mutta aika huonolta näyttää :(

trolololo :D

Olin tossa tammikuun viimeisellä viikolla tankotanssin yksityistunnilla Seinäjoella. Oli muuten TODELLA hyödyllinen reissu, eli rahat sai vastinetta ja tuli sellainen olo että pakko päästä pian uusiks! Ei oo kyllä mitään köyhän miehen hommaa tollanen reissaus + tunnit + hotelli + ruuat :D Kaksi tuntia vedettiin putkeen ja sain kaikkia kivoja uusia juttuja, jeij! Eli paikka oli siis Pole-a-holic Seinäjoki ja tunnit piti mulle Riikka :)

Mittojakin päivittelin tuonne sivulle, hämmästyin että olin laittanut itselleni yhteen tickeriin vyötärön tavoitteeksi 73 cm ja nyt olen tavoitteessa :o Pahin kyllä mulla on toi alavatsan röllykkä mikä ei tunnu sulavan tosta millään pois :@

Superdieetistä sen verran että kolme viikkoa jaksoin jotenkin yrittää ja totesin ettei oo alkuunkaan mun juttu.. Jatkan nyt taas vhh linjalla, hh alle 100 g / pvä, mielellään 50-70 g / pvä. Olin niin masentunut, kiukkunen, nälkänen (kauheat mieliteot), salilla ei kulkenu treeni ollenkaan (painot tippu ainakin penkissä lähes alotuslukemiin) ja kasvojen ihoon tuli jotain tosi outoja näppylöitä! Ei ne ole finnejä, en oikein tiedä mitä ne on. Kutiaakin moiset välillä. Mutta tosiaan tsemppiä muille sd:ä noudattaville, itselläni ei rahkeet riittäneet :) Ei kroppa toimi hiilarit + proteiini systeemillä.. Tosin vajaatoimintaisille muutenkin suositellaan vähähiilihydraattista, en ymmärrä miksi siitä edes luovuin.

Mutta nyt yksi tavoite tälle vuodelle oli se, että yritän päästä ajoissa nukkumaan, joten nyt kone kiinni että saa edes sen 7 tuntia unta!

Palataan astioille!

Tunnesyöppö

Tervetuloa uudelle lukijalle :)

Lueskelin tuossa uusinta Fit -lehteä ja siellä oli testi, jossa "määritettiin" minkä takia syö vaikka ei ole nälkä. Mulla tuli tulokseksi tunnesyöjä. Olen mietiskellyt tuota jo pidemmän aikaa.. Kyseisessä artikkelissa myös sanottiin, ettei kannata laihduttaa ennen kuin on saanut tunnesyömisen "kuntoon". Mulla on ollut viime aikoina stressiä, paljon. Jonka takia on tullut sitten syötyä kaikenlaista moskaa (lähinnä suklaata, karkkia ymym). Jälkeenpäin AINA harmittaa. Artikkelissa neuvottiin miettimään kun tuollainen tilanne tulee eteen, että tunteesta pitäisi osata ottaa kiinni ja miettiä että miksi tuli paha olo / mieli ja yrittää sen kautta saada se makeanhimontunne pois, miettimällä. Harvemmin sitä kuitenkaan pahemmin ehtii kissaa sanoa kun suklaa sujahtaa suuhun :(

Mietin, että pitäisikö hakea jonkinlaista apua asian tiimoilta. Juuri luin yhtä blogia, jossa puhuttiin että syksy on parasta aikaa aloittaa elämäntaparemontti, koska kesään on aikaa. Mulla kuitenkaan ei ole sen heinä/elokuun jälkeen paino tippunut ollenkaan, tosin osa syistä varmasti johtuu kilpirauhasesta.. Koska silloin niitä oireitakin alkoi tulemaan.

Mietin myös, että pitäisikö taas vetää jokin "kuuri", jolla saisi taas nopeasti painoa pois.. Mutta ei siinä kuitenkaan ole järkeä. Mielestäni syön ihan ok, lukuunottamatta noita hetkiä jolloin mätän herkkuja suruun / ahdistukseen / stressiin ymym.. Olen viimeksi ottanut mitat elokuussa ja seuraava mittailu olisi tarkoitus tehdä sitten jossain välissä joulukuuta. Vaikka paino ei olekaan pudonnut, niin veikkaan että senttejä on ropissut pois. Olisihan se KIVA olla normaalipainoinen, mutta jos nyt jollain kumman tavalla saisin tämän läskin tilalle lihasta, niin mitä hemmetin väliä sillä on mitä painaa? Ei yhtään mitään.

Kiloklubissa joku kysyi mun päiväkirjassa että mikä oli mun lihasprosentti InBody -mittauksessa. No se luki siinä kiloina, muutin sen prosenteiksi. Se oli kuitenkin enemmän kuin mitä rasvaprosentti oli. Ja se laittoi mut miettimään koko asiaa taas. Että pitäisikö lopettaa koko hemmetin laihdutus, koska se treenaaminen on mulle kuitenkin ehkä se ensisijainen juttu..

Tästä tekstistä hävisi se punainen lanka, mutta niin.. Onko teillä jollain mitään ideaa mitä tälle voisi yrittää tehdä?

Kiitos teille kärsivälliset lukijani, täältä ei ole yhtäkään lähtenyt lätkimään vaikka en ole kuukauteen mitään höpissyt!

Blogihiljaisuus johtuu aikalailla siitä, ettei painon pudottamisen saralla ole tapahtunut mitään uutta (jumitetaan ~73 kilossa). Salilla olen käynyt ja tankoillut. Tosiaan paino viimeksi varmaan laskenut joskus elokuussa, jonka jälkeen on tullut totaalinen stoppi. Kilpparioireet alkoivat tulemaan takaisin, arvot kuitenkin olivat loistavat, jopa omasta mielestäni. Silti mua vaivas se, että noita oireita oli. Ja huomaahan sen tosta painostakin heti, ettei kaikki skulaa. Työterveyslääkäri ei osannut sanoa mitään muuta kuin, että menepäs käymään työpsykologilla, kirjoitti reseptin ja lääkepurkissa luki annostus ym ja sitten lopuksi "kontrolli vuoden kuluttua". Sitten tajusin, ettei taaskaan yleislääkäri tiedä asioista yhtikäs mitään.
Otin ensin yhteyttä vanhaan sisätautilääkäriini sähköpostilla ja kyselin mahdollisesta lääkkeen vaihdosta eläinperäiseen. Hän vastasi, että kyllä sitä voidaan mulla kokeilla. Varasin sitten vielä käyntiajan, multa otettiin lisäksi labrat: ferritiini, tsh, t3, t4 ja vapaa kortisoli vuorokausivirtsasta. Tarkoituksena siis oli tuosta kortisolista katsoa lisämunuaisten toimintaa. Tuloksissa kesti kortisolin takia 3 viikkoa saada (lääkäri soitti). Ferritiinitaso oli matalahko, joten kolmen kuukauden rautakuuri pitää syödä, lisäksi odottelen tässä reseptiä ja ohjeita Armour Thyroidin siirtymiseen.
Toivon, että lääkkeenvaihdon jälkeen alkaisi taas elämä sujumaan paremmin. Painon putoaminen siinä sivusssa olisi mukava plussa, mutta ei pakollinen.

Kuntotestissä kävi niin, että aerobinen kunto oli tyydyttävä ja lihaskunto hyvä. Kävi myös ilmi, että olen 2 senttiä pidempi mitä olin monta vuotta luullut :D eli olen siis 167 cm pitkä. En kyllä ymmärrä missä välissä olen kaksi senttiä kasvanut :D Inbody -mittaus antoi huomattavasti lempeämmät tulokset, mitattiin muutenkin ihan eri tavalla kuin siellä apteekissa. Rasvaprosentti oli jotain 34 % ja tavoite olisi saada se tuonne 30 %. Viskeraalinen rasva oli siinä hyvän ja huonon rajalla, joten sitä tarvitsisi ehkä hieman saada alemmas.

Tankokoulutuksessa oli tosi kivaa, tapasin uusia tuttavuuksia ja nyt on taas astetta viisaampi :) Nyt sitten saisin siis pitää alkeistunteja! Mutta mistäs paikka löydetään... x)

Viimeaikoina ollut ihan hirveät makeanhimot, ja makeaa on tullut syötyä todella paljon. En ymmärrä mistä tuo johtuu. Oon kuitenkin syönyt lähestulkoon samalla tavalla kuin ennenkin, enkä usko että kulutus olisi yhtäkkiä noussut niin paljon että ruokaa pitäisi paikata esim. suklaalla. Jotenkin ajattelen, että se voisi liittyä tähän pimeään vuodenaikaan. Tuntuu että kesällä jaksaa henkisesti paljon paremmin keskittyä omaan hyvinvointiin ja tää syksy / talvi on tällasta murjottamista.

Ninnannunnan, firman piikkiin sano!

Ei paljoa hymyilyttänyt tuon InBody -mittauksen jälkeen. Nyt tiedossa kuitenkin uusi mittaus viikon päästä ja samalla tehdään kuntotesti. Firman piikkiin! Katsotaan nyt, jos edelleen tulokset näyttää samaa kuin viimeksi, niin sitten se on hyväksyttävä että rasvaprosentti on yli 38 % *järkytyksenkauhistuksenshokkiitkupotkuraivarit*. Arvaatte varmaan, että huvittiko tuon tuloksen jälkeen mennä enää mihinkään shoppailemaan. Tulevaa tankokoulutusta odotan kyllä innolla :)

Kilpparin kanssa on jotain omituista meneillään. Nimittäin arvot ovat lähestulkoon täydelliset (TSH 0,66 ja T4v 19) mutta silti oireita on alkanut tulemaan takaisin. Lähetin viime viikolla entiselle lääkärilleni sähköpostia ja toivon, että hän vastaisi minulle että mitä kannattaa tehdä..

Painokin on jumittanut kohta 2kk, vaikka olen edelleen pitänyt hiilarit siinä 50-80 g/pvä. Välillä kyllä oon lipsunu herkuttelemaan, mikä on kyllä ihan normaalia eikä lipsumista. Mutta en tosiaan usko, että sillä olisi painoa pysäyttävä vaikutus. Sitä go fat go:ta piti kokeilla, mutta totesin etten oikeasti jaksa sitä hemmetin punnitsemista ja kyttäämistä koko ajan. Vaikka kyllä mä nyttenkin merkkaan kiloklubiin ruuat aika usein, mutta lähinnä ne on hiilareiden, kasvisten ja oikeanlaisten rasvojen seuraamista.

Alotin tänään käsiseisonnan treenaamisen. Vituttaa kun joka tankotunnilla jossa olen käynyt, olisi se pitänyt osata.

Tähän asti siis päädyttiin tänään. Ei se kovin kaukana ole. Lähinnä taitaa olla omasta pääkopasta kiinni, ettei uskalla potkaista itseään ylös asti :)

Mutta nyt on pakko mennä nukkumaan ja toivottavasti ensi kerralla mullakin olisi jotain jännempää kerrottavaa.

Huomenna se on taas salipäivä :]

ps. Äiti tänne pystyy myös ihan kommentoimaankin jos haluaa ;)

Erakkoluonne?

Kaikkia joita kiinnostaa tuo mun pussikeittoilu, muistakaa vilaista tuo ACKD-dieetti välilehti.

Sitten muihin aiheisiin..

Viime aikoina on ollut sellanen omituinen olo. Tavallaan yksinäinen, vaikka onkin ihmisiä koko ajan ympärillä ja olen nähnyt kavereitakin. Silti on jotenkin, hmm miten sen selittäisi.. Tyhjä olo.. Ja jotenkin tän kaiken kruunasi sitten se, että oltiin kaverin kanssa eilen sovittu treenitreffit mutta ne peruuntui. Tänään mun piti lähteä kaverin tupareihin Helsinkiin, mutta tässä masennuksessa ja ahdistuksessa ei voinut vähempää kiinnostaa. Mutta onneks mun kaveri ymmärsi sen.

Nyt on sellanen olo, ettei kiinnosta nähdä ketään tai olla yhteydessä kehenkään. Mutta kai tää tästä.

Mut miten ihmeessä tosta yksinäisyyden tunteesta pääsee eroon, vaikka en tosiaan ole edes yksinäinen? Olisko jotain vinkkejä?

Diudiu

Kuten huomasitte, en ole paljon hehkuttanut esiintymistä. Mun mielestä se meni pyllylleen, pitää vielä nähdä video jos joku sellasen otti. Ens kerralla en todellakaan jätä yhtäkään tyhjää kohtaa koreoon. Mutta näin alustavasti pikkukuvia mun esityksestä ja ne näytti ihan hienoilta. Odotan innolla niitä kuvia, mutta videoo en yhtään :D

Eilen pukkas flunssan päälle joka siirtää sitten tuota dieettiä. Kerron siitä lisää sitten myöhemmin :P

Kirjottelen taas kun oon terveempi, nyt on pakko vähän koisia.

Töttöröö!

Heti alkuun pahoittelut, etten ole hetkeen kirjoittanut. Mutta jokatapauksessa tässä on ollut yksityiselämässä vähän vaikeaa ja sen takia ei ole oikein jaksanut kirjottaa ku olis tullu pelkkää valitustekstiä. Enkä tiedä olisko tää nyt ehkä muutenkaan oikea paikka puida niitä asioita.

Kerrataas nyt vähän, olin viime perjantaina pitkästä aikaa salilla ja sain etureisilihakseni niin kipeeks, että piti fysioterapeuttiopiskelijakaverin hieroa niitä. Ja teki kyllä tosi höpöä! :D Mun olis tehny mieli koittaa leukoja siellä salilla mut en sit kehdannu. Hah.

Kävin tässä välissä myös kilpirauhasen osalta uusissa labroissa ja lääkäri soitti tänään. Taas nostetaan annostusta. Nyt onkin jännät paikat, että missä jatkossa hoidan kilpparijuttuja kun ennen sain Mehiläisessä työterveyden kautta hoitaa.

Mua myös vähän jännittää yks juttu. Nimittäin oon menossa huomenna kyläilemään erään tankotanssifoorumilta tutun luokse. Tarkoitus on siis tankoilla, pitää tyttöjen ilta ja torstaina vielä tankoilla ennen kun lähden kotiin :D Katsotaan jos vielä perjantaina jaksaisi sitten raahautua taas salille.

Pidemmittä puheitta, kyllä mä täällä hengissä olen :)

Mitäs tänään kuuluu

Ihan ensimmäiseksi tervetuloa uudet lukijat!

Ja sitten, tämä viikko on taas mennyt aika pyllylleen. Oon ollut aivan järjettömän väsynyt ja eilen jäin sairaslomalle loppuviikoksi, koska ahdisti ja olin niin väsynyt että itketti koko ajan. Onneks ens viikolla pääsen labraan kilpirauhasen osalta.

Niin, taisinkin aiemmin kirjoittaa että olin menossa työpaikkahaastatteluun. Mä nyt sitten sain sen työn, mutta joku nyt tökkii tässä vastaan. Ehkä se on toisaalta vaan joku pelko. Ainakin vuosi olisi samassa työpaikassa. Ehkä eniten pelottaa, että mitä jos työtehtävät on aivan pyllystä ja mitä jos en viihdy siellä? Entä jos alkaa tosissaan masentamaan enkä oikeasti vain jaksa? Työkkäri meinaan ei todella katso hyvällä jos meen irtisanoutumaan kesken kaiken ja ei ole uutta paikkaa. Karenssia ropisee. Mulla on periaatteessa tässä miettimisaikaa koska sopimus on vielä suullinen. Mutta mun pitäis kohta ilmottaa nykyiseen paikkaan, että aion irtisanoutua jos siis otan tän uuden työn.

Toinen "huono" puoli, että mulla on ollut aivan mahtava työterveys Mehiläisessä ja nyt sekin päättyy. Mun työterveyshoitaja on ollut ihanan symppis ja tosiaan kun keskiviikkona siellä kävin ja itkeskelin, niin hän heti oli musta todella huolissaan ja sanoi että jos en jaksa torstaina mennä töihin, niin soitan hänelle ja saan loppuviikon saikkua. Samalla myös mietityttää että miten hoidan kilpirauhaseen liittyvät labrat, sillä Mehiläisessä ne maksavat yli 100 € ja siihen päälle lääkärikäynti. No kai ne asiat tässä ajallaan selviää.

Oon tässä muutenkin mietiskellyt elämää ja tulevaisuutta. Mä ehkä haluaisin muuttaa Tampereelle, älkää kysykö miksi. :D Joku vaan siinä aina mua puhuttelee kun käyn siellä. No okei, yks syy olis se että siellä olis oikeasti tasokasta tankotanssin opetusta. Toisekseen tää nykyinen paikkakunta vaan kyllästyttää. Jotenkin haluis etäisyyttä tiettyihin ihmisiin jotka tuntuvat hankaloittavan mun elämää välillä.

Toinen suuri kysymys on, että mitä mä ihan oikeasti haluisin tehdä. Oon nyt tietojenkäsittelyalalla mutta oon jo aika pitkälti todennut, ettei tää oo mun juttu. Mutta toisaalta en kyllä tiiä mikä muukaan olisi. Siis ihan suurin unelma olis omistaa oma tankotanssistudio missä olis laadukasta opetusta ja että ite osaisin jo tosi vaikeitakin juttuja ja voisin opettaa. Liikunta-ala muutenki kiinnostaisi mutta jos olis joku ryhmäliikunnanohjaaja niin kyllä siinäkin pitäisi sit joku sivutyö olla. Hmm. Miks nää on niin vaikeita juttuja?